torstai 22. syyskuuta 2011

lentosuukkoja host-veljeltä

En tiedä onnistuko tuo nyt, että tätä voi seurata bloglovinilla.
Hope so.

Koti-ikävä on ihan sairaan valtava. Välillä mieleen tulee, että mitä hemmettiä mää täällä teen.

on ikävä äitiä ja iskää ja sikoa ja kissaa
on ikävä kaikkia kavereita
on ikävä metsää ja sitä että se ei muutu (joku saa luvan käyä hakkaan kaikki puunhakkaajat jotka sitä tänävuonna yrittää. sehän ei muutu. piste.)
on ikävä tekstiviestejä
on ikävä meijän olohuoneen lattiaa ja pinkkiä jumppamattoa
on ikävä automatkoja
on ikävä sadetta ja pientä kylmää viimaa
on ikävä omaa sänkyä joka ei narise
on ikävä sitä että koulussa ymmärtää open puhetta
on ikävä sitä että ei kokoajan ikävöi jotakin

tietenki on ikävä myös ruisleipää ja maitoa.
välillä tuntuu että en saa happea.
johtuu tästä +27 asteesta vielä ilta yheksältä
sään pitäisi muuttua viikon sisällä
talvellahan tulee "kylmä" 5-6 astetta.

ja olen tainnut ylibuukata tulevan lauantain kun
mennään charloten kanssa shoppailemaan
mennään host-äidin ja igan kanssa ostamaan koulukirjat + muut koulutavarat
illalla mennään entisen host-siskon + sen kavereiden kanssa tapaksille
ja sitten on paloman+elenan synttärit
ja kaikille lupasin auliisti olla paikalla 

no huomenna bulevardille juoksemaan - kyllä tämä tästä äiti : )



viimeviikonloppuna (jep se on nyt yhdyssana) granada 10 menossa.
joku saattoi nähdä sen nöyryyttävän videon facebookissa.

odotan vain ensimmäisen kouluviikon viimeisen päivän viimeisen tunnin päättymistä
ehkä me ei enää ens viikolla olla semmonen nähtävyys jota pitää tuijottaa ja huudella
guapaa perään joka välitunnilla :)

sry, ette saanu kuvia talosta.
oon vaa nii järkyttyny bussien alaston mies mainoksista granadalaisista hedelmistä

eka kerran näin suomalaisia turisteja
igan mielestä suomi kuulostaa koppotikappelilta
ja minä osaan puolaa
ja italiaa
ciao!

1 kommentti:

  1. Hei Anni
    Tsemiä sinne kuumuuteen :) Täällä se jo alkaapi vähitellen vaikuttamaan syksyltä ja viluiselta. Mutta kyllähän tätäkin voi olla ikävä...Ikävän kanssa voi onneksi elää ja sulla näyttää olevan jo kivasti tekemistä siellä. Kieli alkaa sujua kun pistää itsensä koetukselle ja antaa vaan mennä vaikka virheitä tuleekin. Hienosti olet pärjännyt ja tosi kivoja kuvia/tapahtumia postaillut! OIkein mukava lukea. Näytän pojillekin joku päivä kunhan vaan jaksaisivat keskittyä edes hetken.
    Terkkuja !!
    /Heidi

    VastaaPoista